Naisen Peili Käsiohjelma

Kävitkö katsomassa Naisen Peili-esityksen? Tällä lomakkeella voit antaa palautetta esityksestä: Palautelomake

NAISEN PEILI on mosaiikkimainen esitys, jossa taiteilijat peilaavat itseään toisen kielisten ja toisista kulttuureista saapuneiden naisten kanssa.

Esiintyjät: Aija Puurtinen, Anna Murtola, Anastasia Lapsui, Hanna Pihko, Kaisa Siirala, Linda Banzuzi, Nadia Hellsten, Tiia Matikainen ja Vivianne Budsko-Lommi.

Kokonaiskonsepti: käsikirjoitus, visuaalinen ilme ja ohjaus: Liisa Isotalo
Musiikin sävellys: Kaisa Siirala, Aija Puurtinen ja Anna Murtola
Äänisuunnittelu: Lasse Turunen
Videot ja kuvat: Ahmed Alalousi
Veistokset: Tiia Matikainen
Tanssien koreografiat: Vivianne Budsko-Lommi
Valosuunnittelu: Sauli Närhi.
Puvustus: Mari Bisi
Ohjausassistentti: Liila Jokelin.
Malmitalon tekniikka: Sami Juutinen ja Arto Nevalainen
Käännökset: venäjän kielestä Merja Jokela, arabian kielestä Maria Pakkala, ukrainan kielestä Olga Sergeyeva
Someviestintä Anna Murtola
Tuotanto: OSIRIS teatteri

Naisen Peili on OSIRIS teatterin kolmivuotinen hanke muualta Suomeen muuttaneiden ja katveeseen jääneiden naisten tarinoita Marokosta, Siperiasta, Somaliasta, Ukrainasta, Afganistanista sekä Suomesta kotoisin olevat päähenkilöt kohtasivat vuosina 2020-2022 itselleen vieraan OSIRIS teatterin taiteilijan. Kohtaamisista syntyi aluksi – korona-aikana – dokumentaarisia muotokuvia. YLE Radio 1 Areena/ Naisen Peili. Audiodokumentit lähetettiin YLE Radio 1:llä lokakuussa 2021.

Naisen Peili -näyttämöteoksen kohtausluettelo

1. näytös

Prologi: Maailma täynnä kieliä

Naisten vakituinen saunavuoro
Naiset saunovat yhdessä

Marokkolaisen insinöörin tarina
Anna toteuttaa laulullisen muotokuvan Rajaasta

Marokkolaisen isosiskon tarina
Nadia joutuu synnytyksen aputytöksi äidilleen ja äidiksi sisarilleen

Naiset pohtivat muotokuvan tekemisen merkitystä
Mistä on pienet tytöt tehty

Naiset päättävät tehdä muotokuvia itselleen tuntemattomista naisista

Somalialaisen Aaminan tarina
Tiia alkaa valmistaa muotokuvaa Aaminasta
Hän turhautuu, kun ei saa työstään otetta

Irakista Suomeen muuttaneen Fatiman tarina
Aija valmistaa Fatimasta musiikillista muotokuvaa
Hän saa ideasta kiinni, mutta joutuu vaikenemaan kaikesta mitä hänelle kerrottiin

Miten osaisimme auttaa apua tarvitsevia naisia, pohtivat naiset saunassa
Törmättyään turhaan byrokratiaan ja yhteiskunnallisen vastuun kiertämiseen naiset panevat tanssiksi

VÄLIAIKA

2. näytös

Siperialaisen Anastasian tarina
Anastasia kertoo koulutiensä alkuvaiheista neuvostoajan sisäoppilaitoksessa
Hänen keinonsa sopeutua ja juurtua uuteen kotimaahan on istuttaa puu omalle pihalleen
Hanna ja Kaisa luovat tanssillisen muotokuvan Anastasiasta Lapsuista

Tervetuloa taidenäyttelyyn
Aija kutsuu saunaporukan ja yleisön taidenäyttelyn avajaisiin.

Somalialaisen äidin tarina
Äiti menettää kaksi poikaansa samalla viikolla. Hän nousee jatkamaan töitään sekä hoitamaan viittä tytärtään. Voiko näin suurista menetyksistä koskaan selvitä? Kaisa luo musiikillisen muotokuvan poikansa menettäneestä äidistä.

Suru
Tanssi

Aaminan muotokuva
Tiian valmistama muotokuva Aaminasta paljastetaan

Ukrainalaisen sotaa paenneen Anatasiian muotokuva paljastetaan
Ahmedin valmistama muotokuva ukrainalaisesta valokuvaajasta Anastasiia Sviridinkosta

Oksanan tarina Ukrainan Mariupolista
Linda tanssii muotokuvan ukrainalaiselle Oksanalle
Koreografian teki Vivianne, Kaisa soittaa sodan muistolle

Pakolaisia saapuu Suomeen yhä lisää
Videoteos/ Ahmed, musiikki/ Aija, Kaisa ja Anna

Mahdummeko vielä samaan saunaan?

_______

Kiitokset

Haluamme erityisesti kiittää kaikkia päähenkilöitämme. Kiitos myös niille naisille, jotka halusivat olla mukana ja antaa tarinansa, vaikka eivät halunneet nimiään julki.

Kiitos Anastasia Lapsui, Anastasiia Sviridenko, Nadia Hellsten, Keysen äiti, Olga, Oksana, Fatima, molemmat Nataliiat, Katri, Mari Gauriloff ja Mariam Särkkä

Kiitos teille, jotka kuljitte osan aikaa yhtä matkaa kanssamme: lavastaja Sampo Pyhälä, näyttelijät Erja Manto, Satu Silvo, Cecile Orblin, Ujuni Ahmed, Lassi Alhorinne ja Sunja Luminka sekä dokumenttiohjaajat Katariina Blomqvist ja Janne Junttila.

Kiitos arabialaisen kulttuurin asiantuntija Maria Pakkala

Kiitos Hamam pyyhkeistä Petite & Cheri

Kiitos kukista Pukinmäen kukkakauppa

Kiitos yhteistyöstä Malmitalo

Petite et Cherie

Petite et Cherie on vastuullisuusteen panostava sympaattinen kivijalkakauppa Tapanilan sydämessä, osoitteessa Päivöläntie 15, Hki 73. Meiltä löydät sisustuksen, korujen, vaatteiden, ekokosmetiikan, lahjatavaroiden, käsitehtyjen saippuoiden ja ihanien herkkujen lisäksi gallerian, Galleria Petite, jossa kuukausittain vaihtuva näyttely.
Lämpimästi tervetuloa! www.petiteetcherie.fi / IG Petite et Cherie /IG galleria petite

—————-

Taiteilijoiden esittelyt:

Flamencolaulaja, muusikko Anna Murtola

Olen Helsingissä työskentelevä ja asuva maalimanmuusikko ja flamencolaulaja (Nordic Master of Global Music, MuM). Muusikon työssäni koen merkittävänä sen, miten musiikilla on kyky rakentaa siltoja ihmisten ja kulttuurien välille.

Olen projektissa mukana esiintyvänä muusikkona sekä toteuttamassa taiteellista audio-dokumenttia Suomessa asuvan marokkolaisnaisen, Rajaan, tarinasta. Syksyllä julkaistavassa dokumentaarisessa audioteoksessa peilaan hänen dramaattista tarinaansa vokaalimusiikin ja sanallisen kerronnan keinoin.

Näyttämöteoksessa toimin muusikkona ja esiintyjänä, osana työryhmää. Tulkitsen esille erilaisten naisten tarinoita ja niiden herättämiä tunnelmia ihmisäänen ja kehon voimalla – laulun ja kehorytmiikan sekä liikkeellisen esiintymisen kautta. Musiikillisen ilmaisun kieli on kansainvälinen ja siihen ammennan vaikutteita niin omista kuin päähenkilöidemme musiikillisista traditioista, kuten mm. eri maiden tuutulauluista, kansanlauluista ja itkuvirsistä.

Kuva: Matti Sten

Muusikko, säveltäjä & puhallinsoittaja Kaisa Siirala

Olen puhallinsoittimiin erikoistunut muusikko ja säveltäjä. Inspiroidun helposti erilaisista kulttuurisista vaikutteista. Minun Elämäni- esityksessä olen mukana säveltäjänä sekä muusikkona ja esiintyjänä. Tulkitsen piilossa olevien naisten tarinoita musiikin keinoin, saksofonilla, poikki- ja bansurihuiluilla, lauluilla ja ihmisäänillä.

Tässä teoksessa on ollut kiinnostavaa tavata ja päästä haastattelemaan päähenkilöäni, Somaliasta Suomeen muuttanutta naista, joka nykyisin asuu ja työskentelee täällä. Minua kiinnostaa myös työskennellä yhdessä paitsi toisten muusikoiden, myös kokonaan toisen alan taiteilijoiden kanssa, kuten esim kuvanveistäjän. Me taiteilijat tuomme kukin esitykseen oman äänellisen kertomuksemme eri kulttuurissa kasvaneesta naisesta ja peilaamme heidän tarinoitaan oman taiteemme kautta.

Kuva: Uzi Varon

Tanssija, käsikirjoittaja, energiahoitaja Hanna Pihko

Olen helsinkiläinen tanssija, käsikirjoittaja ja energiahoitaja. Nautin siitä, että saan tehdä kiinnostavia ja monipuolisia töitä usealla eri alalla. Olen tehnyt tanssiteoksia erilaisiin luonto- ja kulttuurikohteisiin, kuten Kolille, Seurasaareen, Vallisaareen, Pienmäen talomuseoon ja Helsingin keskuspuistoon. Työssäni minua kiinnostaa erityisesti improvisaatio ja kokonaisvaltainen elämyksellisyys. Yhdistän teoksissani eri ilmaisumuotoja, kuten tanssia, laulua, musiikkia ja tekstiä.

Naisen Peili-hankkeessa olen tehnyt audiodokumentin elokuvantekijä Anastasia Lapsuista, joka on kotoisin Jamalin niemimaalta. Naisen Peili -teoksessa toimin esiintyjänä. Minua puhuttelee kehollisuus sekä naisten tarinoista välittyvä voima ja haavoittuvuus.

Kuva: Katja Mustonen (valokuvateoksesta Moninainen)

Laulaja, säveltäjä, muusikko Aija Puurtinen

Olen helsinkiläinen laulaja, säveltäjä ja muusikko (MuT, Sibelius-Akatemia). Minua on aina kiehtonut se, miten jokaisen ihmisen ääni on sormenjäljen tavoin täysin ainutlaatuinen. Laulajan ja säveltäjän työssä koen merkittävänä tunteiden välittämisen ja tarinoiden kerronnan, joko sanoilla tai ilman niitä. Musiikin vastustamaton voima ja taika antaa meille kaikille mahdollisuuden käsitellä rakkautta, epävarmuutta, surua ja kaipuuta. Parhaimmillaan keho ja mieli synkronoituvat ja olemme yhtä musiikin kanssa.

Naisen peili – projektissa mukana säveltäjänä ja muusikkona sekä toteuttamassa musiikin keinoin mm. Suomessa asuvan irakilaisen Fatiman tarinaa.

Kuva:Timo Karmakallio

Tiia Matikainen, kuvanveistäjä

Olen Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvanveistäjä. Minulle käsillä tekeminen on ajattelun väline sekä tapa hahmottaa ja käsittää maailmaa. Teoksissani tärkeässä osassa on ihmisen sisäinen maailma primitiivisine pelkoineen sekä elämän mystinen, selittämätön puoli, jota käsittelen usein luontoon liittyvää kuvastoa käyttäen. Ammennan ideoita niin nyrjähtäneestä maailmastamme, mytologioista kuin pyhistä kuvistakin.

Naisen peili – Minun Elämäni -hankkeessa olen mukana visuaalisen taiteen edustajana sekä myös esiintyjänä, joka on minulle kokonaan uutta. Toteutan seurantadokumentin keinoin Somaliaan palautetun nuoren naisen elämästä koottua audiomateriaalia sekä omiin tuntoihini ja tulkintoihini perustuvaa veistosta osana yhteistä näyttämöteosta.

Nadia Hellsten

Kaksi vuotta sitten ystäväni, arabialaisen kulttuurin asiantuntija Maria Pakkala kutsui minut haastateltavaksi naisen peili äänimuotokuvaa varten. Kuultuaan haastatteluni Liisa Isotalo kysyi, että voisinko tulla mukaan esitykseen. Minua aina on kiinnostanut kokeilla ja oppia uutta. Pelkkä ajatus siitä, että lähtisin mukaan, oli jännittävä. Niinpä hyväksyin ja lähdin mukaan.

Oman tarinani lisäksi Naisen Peilin muut tarinat ovat osa minun arkeani, sillä työskentelen päivittäin paperittomien kanssa ja tiedän mitä he joutuvat käymään läpi. Aiemmin toimin vapaaehtoisesti turvapaikanhakijoiden kanssa vuodesta 2015 lähtien. Minulle on suuri ilo ja kunnia olla näin mahtavassa projektissa mukana.

Kuva: Ahmed Alalousi

 

Anastasia Lapsui

Anastasia Lapsui (s. 1944 Nida, Jamalin Nenetsia, Neuvostoliitto) on Suomessa vuodesta 1993 asunut Neuvostoliitossa syntynyt elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja, joka on kansallisuudeltaan nenetsi. Nenetsin kieli kuuluu suomen kielen tavoin uralilaisiin kieliin.

Siperian luoteisosassa Jäämeren rannalla sijaitsevassa Jamalin Nenetsiassa syntynyt Lapsui valmistui Sverdlovskissa sijaitsevasta Uralin yliopistosta. Ennen elokuvauraansa hän oli radiotoimittaja Salehardin kaupungissa mutta teki myös käsikirjoituksia. Hän on ohjannut yhdessä miehensä Markku Lehmuskallion kanssa elokuvia nenetseistä, saamelaisista ja yleensä pienistä alkuperäiskansoista.

Vivianne Budsko-Lommi

Vivianne Budsko-Lommi on toiminut tanssin ammattilaisena, tanssitaiteilijana, koreografina ja pedagogina 1970-luvulta lähtien. Vuodesta 1992 tanssiteatteri Jazz-Pointin ja Tamara Rasmussen Opiston taiteellisena johtajana ja rehtorina.

Teoksessa Naisen peili hän on toiminut liike-ilmaisun asiantuntijana sekä tehnyt koreografiat Virkamiesnais-tanssiin sekä Linda Banzuzin tanssimaan ”Oksanan tarinaan”.

———–

Raaseporilainen Ahmed Alalousi on 30-vuotias valokuvaaja, joka on syntynyt Mosulissa Irakissa ja muuttanut Suomeen vuonna 2015. Alalousi on tehnyt yhteistyötä ohjaaja Liisa Isotalon ja OSIRIS teatterin kanssa vuodesta 2016. Lahjakas ja taiteellinen Ahmed on OSIRIS teatterin luottokuvaaja. Ahmedin käsialaa on Naisen Peili esityksessä paitsi muotokuva ukrainalaisesta Anastasiasta myös vahvan kokonaisilmeen teokselle luovat taustakuvat ja videot.

Joensuulaislähtöinen Lasse Turunen on kokenut musiikkituottaja ja ääniteknikko, joka tunnetaan mm. yhtyeistä Ukkosmaine ja Pihka Is My Name. Hän on säveltänyt musiikkia Ylen ja MTV:n ohjelmiin, ja soittanut satoja keikkoja. Lassen ja Liisan yhteistyö alkoi vuonna 2020, kun Lasse äänitti Liisa Isotalon esikoiskirjan Jostakin olen tullut äänikirjaksi. Ja yhteistyö jatkuu.

Ohjaajan sanat:

Helsingissä, Kumpulassa 11.8.2022

Yksitoista vuotta sitten sain intialaiselta ystävältäni lahjan.

Hän oli maalannut öljyvärimuotokuvan minusta, minulle. Olin otettu, oikeastaan järkyttynyt siitä, että olin tullut nähdyksi. Ystäväni Shakti Balu oli halunnut nähdä minut. Hän oli miettinyt mitä korostaa, mitä jättää pois, miettinyt millaisena haluaa minut nähdä ja viettänyt kuvani kanssa kuukausia. Vaikka olimme jo edellisenä vuonna sopineet maalauksesta, oli valmiin taulun näkeminen huima kokemus.

Muisto muotokuvan aiheuttamasta kokemuksesta oli kannustimena aloittaessani kolme vuotta sitten OSIRIS teatterin freelancer-taiteilijoiden kanssa työstämään Naisen Peili -teosta.

Olen työskennellyt eri kulttuureista saapuneiden maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa jo 1970-luvulta. Lähinnä maahanmuuttajamiesten kanssa.

Naiset olivat piiloutuneina. Halusin ymmärtää missä ja miksi. Olen aina halunnut lävistää kuplia, kulkea niiden läpi. Viime vuonna sain tietää, että omat esi-isänikin olivat maahanmuuttajia Valloniasta.

Tulla nähdyksi voisi olla suurin lahja, jonka minä taiteilijana voisin tarjota piiloon jääneille naisille. Tästä alkoi kiinnostava seikkailu dokumenttiteatterin parissa yhdessä eri alojen ammattitaiteilijoiden ja piiloon jääneiden naisten kanssa. Tehtävänasettelussa oli useita haasteita: kenellä on oikeus kertoa kenenkin tarinaa. Mitä narratiiviä kukin omassa tarinassaan tukee. Miksi joku ei halua tulla nähdyksi, vaan peruu kaiken, jonka tuli jo kertoneeksi.

Kohtaamisten ja haastattelujen kautta syntyi merkittäviä ystävyyssuhteita naisten, sekä eri kielien ja kulttuurien välille. Korona sotki suunnitelmia useasti. Aikataulut ja työn muodot muuttuivat. Näyttämöteosten sijaan ensimmäisinä tuotettiinkin audiodokumentit Yle Radio 1. kautta, ensimmäinen niistä viime lokakuussa.

Nyt viimein on Naisen Peili näyttämöteoksen vuoro! Emme ehtineet saada sitä ensi-iltaan, ennen kuin täytän 70 vuotta. Olin kuitenkin jo päättänyt, että silloin viimeistään olisi OSIRIS teatterin kapulan vaihdon aika.

Katsoessani maalausta nyt, on vaikea tajuta, että siitäkin on jo 11 vuotta.

Liisa

Liisan maalattu muotokuva: Shakti Balu
Valokuva: Hanna Pihko